keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Just a little patient




Tämä vapaapäiväni ei ihan mennyt niin kuin piti. Hemmo valvotti yön ja viideltä en enään jaksanut nukkua vaan nousin ylös aamukahville - vaikka tietysti muutaman tunnin pidempään olisin voinut nukkua pois univelkoja. No, koira oli edelleen alakuloinen ja heikonnäköinen myöhemmin aamulle niin eihän siinä muu auttanut kuin lähteä eläinlääkäriin, jossa vierähtikin sitten muutama tunti koiran kanssa tiputuksessa. Koira voi nyt hyvin, mutta kovin kuihtunut oli. Nyt on jo maistunut vähän ruoka ja juoma, joten kaipa tämä tästä. Nyt olen kyllä ihan puhki kun on niin huonosti nukuttu yö takana ja kun tämä suuri huoli alkaa pikku hiljaa purkaantua. Mutta niin se elämä vie mennessään mutta hengissä täällä ollaan ja yritän päästä taas linjoille joku päivä. 

Nyt pikku potilaan viereen vahtimaan että kaikki varmasti on ok. :)



// Min lediga dag har inte riktigt så som det var tänkt. Hemmo han väckte oss många gånger i natt och klockan fem så kunde jag inte sova längre - fast det skulle ha varit helt bra att sova lite till. Senare på morgonen var hunden inte alls bättre så det var inte andra möjligeheter än att fara till veterinären. Nu mår hunden redan bättre fast ganska trött är han. Jag är också riktigt slut nu när oron börjar lätta till. Men här är vi i liv och fortsätter livet. Jag provar hinna komma här och lura någon dag igen!

Nu måste jag gå och se hur lilla patienten mår! :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti