Joulu on riisuttu pois kodista ja tammikuinen matalalla nouseva auringon kajastus valtaa kodin. Miten ihanaa pitkän ja synkän syksyn jälkeen (jos ei lasketa sitä että aurinko paljastaa armotta pesemättömät ikkuna *huoh....). Vaikka toisaalta en minä kovasti tuosta pimeästä ole kärsinyt. Pimeys tavallaan kuulunee juurikin syksyyn ja alkutalveen enkä ole osannut siitä tehdä ongelmaa. Mutta ei tuo aurinko kyllä ole pahitteeksi - se saa suupielet nousemaan ylös ihan automaattisesti.
No oli aurinkoa tai ei vitsi että tuntuu joulun jälkeen tyhjältä. Tai silleen että jouluna ja ennen joulua tuntui että intoa ja inspiraatiota riitti ja luovuus kukki mutta nyt tuntuu että on vähän lukossa. Toissapäiväisellä kauppareissulla ei ollut valkoisia tulppaanita. Huomenna yritetään uudestaan. Ehkä tämä mielentila kaipaisi nyt niitä.
Ehkä pitäisi myös pikku hiljaa tarttua tuohon kodinhoitohuoneen pieneen pintaremppaan... se oli tarkoitus jo aloittaa syksyllä mutta sattuneesta syystä silloin en sitä saanut aikaiseksi. Nyt on jo vähän into mennyt ohi mutta toisaalta kun nyt vaan aloittaisi niin kyllä se siitä sitten lähtisi - ainakin väkisin jos ei muuten :D
Mitä teidän aurinkoiseen tammikuiseen viikkoon kuuluu? :)
Ehkä pitäisi myös pikku hiljaa tarttua tuohon kodinhoitohuoneen pieneen pintaremppaan... se oli tarkoitus jo aloittaa syksyllä mutta sattuneesta syystä silloin en sitä saanut aikaiseksi. Nyt on jo vähän into mennyt ohi mutta toisaalta kun nyt vaan aloittaisi niin kyllä se siitä sitten lähtisi - ainakin väkisin jos ei muuten :D
Mitä teidän aurinkoiseen tammikuiseen viikkoon kuuluu? :)
Upean näköistä!
VastaaPoista