* ~ Tämä postaus on osa RAHA JA TALOUS - postaussarjaa, missä paneudutaan raha-asioihin ihan tavallisen naisen silmin. Postaukset julkaistaan noin kahden kuukauden välein aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina ~*

Kaupallinen yhteistyö: Sortter.fi

Kesälomat alkavat olla takana päin ja paluu arkeen alkaa niin meillä kuin monilla muillakin. Suurin osa suomalaisista pitää kesällä lomaa ja silloin eletään yleensä huolettomammin, kulutetaan enemmän ja tehdään kaikenlaista mitä ei muulloin pystytä tekemään, muun muassa käydään huvipuistoissa, syödään ulkona, matkustellaan jne. Mutta ei se mitään, elämästä ja kesästä nauttiminen on sallittua. Onhan meillä koko muu vuosi aikaa pysyä ruodussa - paitsi jouluna ;)

Me kuten monet muutkin ollaan nautittu kesästä kyllä koko sydämen kyllyydestä. Tänä vuonna kuitenkin jouduttiin miehen kanssa pitämään lomaa vähän eri aikaan ja meillä oli vain yksi viikko samaan aikaan. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö tänä kesänä oltaisiin taas kulutettu...

Tämä kesä on nimittäin ollut projektien kesä. Kesän alussa innostuin tekemään pientä pintaremonttia meidän eteisaulatilassa (tai tarkemmin ottaen minä :D) sekä pihalle rakennettiin haaveilemani kasvihuone. Heinäkuussa alkoi talonmaalausprojekti. Tämän lisäksi ollaan kesällä käyty  minireissussa Tukholmassa, veneilemässä omalla veneellä, vietetty appiukon yllätyssynttäreitä perheen kesken ja käyty ulkona syömässä luvattoman monta kertaa ja siemailtu viiniä muutamaankin otteeseen. Sitten on vielä kesä-iltojen/öiden paheemme on Netflix-sarjat (tänä kesänä katsoimme koko Sons of Anarchy-sarjan :D).

Rahaa on siis palanut kesällä mutta olen sitä mieltä, että kesästä ja yhteisestä ajasta rakkaiden ihmisten kanssa pitääkin nauttia ja kaikki projektitkin mitä ollaan kesällä tehty ovat olleet hyviä ja toivottuja - ja vaikuttavat tietysti positiivisella tavalla talomme arvoon ja meidän vaurastumiseen sitä kautta. Rahan kulutuksen lisäksi olen kuitenkin saanut laitettua kuitenkin suurimman osan lomarahoista sekä myös veronpalautuksista säästöön, joten pidän sitä tosi hyvänä juttuna!

Nyt syksyn tullen pitää kuitenkin itsenikin päästä takaisin talousruotuun - karsia menoja ja säästää!

5 + 1 VINKKIÄ SAADA TALOUS HALLINTAAN KESÄN JÄLKEEN

1. Suunnittele ruuat etukäteen ja tee hävikkiruokaa

Meillä yleensä kaikki lähtee siitä, että suunnitellaan ruokalaskua ja tehdään viikkobudjettia. Kaupassa käynnit kannattaa pitää minimissään ja tyhjentää välillä kaappien sisuksia ja tällä tavalla pitkittää kaupassakäyntien välejä. Kaappien sisällöistä saa monesti oikein maittavia ruokia aikaiseksi, esim. munakkaisiin ja tortillapizzoihin saa hukutettua yllättävän paljon kaikkea juustonkannikoista jo hieman ryppyisiin tomaatteihin. Smoothieihin uppoaa hyvin kaikenlaiset yksinäiset hedelmät ja mustat banaanit. Me suositaan arkena halpoja ja maittavia ruokia, joista riittää myös otettavaksi eväitä töihin. Ottamalla omat eväät töihin säästää myös pitkän pennin, verrattuna syömällä työpaikkaruokaloissa.

2. Ajoita auton tankkaukset

Meillä näin maaseudulla / pikkukaupungin laidalla (lue: toimivan julkisen liikenteen ulottumattomissa) on pakko olla auto ja autoa on valitettavan usein tankattava. Olemme huomanneet mieheni kanssa, että ainakin meidän kokemuksien mukaan polttoaine on yleensä halvimmillaan keskellä viikkoa tai sunnuntaisin. Yleensä yritämme siis kohdistaa tankkaukset näille päiville. Apuna käytämme myös hyvin näppärää Tankille - sovellusta, jonne ihmiset voivat ilmoittaa polttoaineiden hintoja ja sen perusteella voi valita halvimman tankkauspaikan! Sovelluksen akilleen kantapää on tietysti se, että jos ihmiset ei hintoja ilmoita, eivät sovelluksen hinnatkaan pidä paikkaansa. Mutta tästä sovelluksesta ollut kuitenkin monta kertaa hyötyä!

3. Katkaise tarpeettomat suoratoistopalvelut tai ota perhe-edut käyttöön

Meillä ei ole kuin oikeastaan muuta kuin Spotyfy ympärivuotisessa käytössä ja siinä maksamme perhe-premiumista, ja säästämme muutaman euron. Kaikki muut suoratoistopalvelut otamme vain käyttöön niinä kuukausina, kun aiomme jotain katsoa, esimerkiksi kesäisin tai kun tiedämme että siellä on joku sarja kokonaisuudessaan katsottavissa. Niistä on turha maksaa silloin kun niitä ei ehdi katsoa tai ei ole mitään mielenkiintoista katsottavaa.

4. Kilpailuta ja yhdistä lainoja ja kulutusluottoja

Oli se sitten äkkilähtö Kreikkaan tai jääkaappi hajosi kesken kuumimman kesän aina kaikki ei mahdu kesälomabudjettiin ja tulee yllättäviä menoja. Jos kesän aikana on tullut otettua useita eri lainoja tai kulutusluottoja, kannattaa harkita lainojen kilpailutusta ja yhdistämistä yhdeksi lainaksi. Sen sijaan että maksaisit montaa eri luottoa niin kilpailuttamalla ja yhdistelemällä lainat yhdeksi vältyt ensinäkin monelta eri kuukausi- tai tilimaksulta ja parhaimmassa tapauksessa voit saada kuukausierät sekä korot pienemmiksi! Siinä saattaa säästää jopa satasia kuukaudessa. Minusta on myös paljon helpompaa hallinnoida yhtä laskua kuin varautua moneen eri laskuun eri aikoihin kuukautta.

Lainoja voi kilpailuttaa täysin maksuttomasti muun muassa suomalaisen Sortter.fi – lainojen vertailupalvelun kautta. Sortter kilpailuttaa lainasi puolestasi ja auttaa sinua löytämään parhaimman ja mahdollisimman edullisen lainatarjouksen eri lainanmyöntäjiltä. Lainatarjouksen pyytäminen ei vevloita sinua valitsemaan saatua tarjousta ja mikäli valitsemasi laina löytyisi myöhemmin samalta lainantarjoajalta edullisemmin toista kautta, Sortter lupaa ainoana toimijana Suomessa hyvittää lainojen hintaerotuksen!

5. Monen tilin taktiikka

Suosittelen ehdottomasti avata useampi eri tili päivittäispankkiisi (jos mahdollista ilman kohtuuttomia kuluja!). Tämä taktiikka on sopinut itselle äärettömän hyvin ja sillä tavalla olen saanut jäsenneltyä rahoja paremmin ja samalla helpompi saada säästöön rahaa. Pientä laskeskelua se toki vaatii aluksi mutta se on sen arvoista. Meidän eri tileistä enemmän juttua edellisessä rahapostauksessa (TÄÄLLÄ*)

+ 1

Budjetoi säästösumma kuukausimenoksi

Säästäminen helpottui itsellä ainakin silloin kun aloin mieltämään säästösumman palkkapäivänä "laskuna, joka pitää maksaa". Laske taloutesi tulot ja menot, jos se on ylijäämäinen budjetoi siitä myös siivu säästöön. Summan ei tarvitse olla iso vaan sen pitää olla sellainen summa mitä et edes muista - toiselle se on kymmen euroa, toiselle 100€. Ei kannata kuitenkaan lähteä liian isosta summasta vaan ennemmin kasvattaa summaa pikkuhiljaa. Tammikuussa aloitin itse juurikin pienillä summilla säästöprojektissani. Säästöprojektin säästösumman olikin tarkoitus suurentua kuukausi kuukaudelta mutta ajan kuluessa, innostuksesta ja tehdessäni perusteellisen talousinventaarion rahankäyttööni on säästösumma pikkuhiljaa noussut ja nyt säästöön menevät summat ovat kuin "laskuja", jotka maksan palkkapäivänä.

Seuraava raha-postaus ilmestyy 4.11.2019

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •

SURU

Täällä blogin sekä somen puolella on ollut hiljaiseloa jo monta viikkoa. Meinasin jo että elokuun sairastelun jälkeen helpottaisi mutta en edes voinut kuvitella mitä olisi syyskuulla vielä tarjottavana. Syyskuu toi tullessaan valtavan surun.

Ajattelin että sivuutan aiheen täysin niin blogissa kuin sosiaalisessa mediassa mutta pahimman shokin hälvettyä muutin mieleni ja ajattelin että ehkä kirjoittaminen jopa auttaisi. Suru on kuitenkin osa meidän kaikkien elämää, toiset kokevat sen myöhemmin ja toiset aivan liian aikaisin ja liian monesti.

Sun veresi virtaa mun suonissani

Sun äänesi kuuluu mun puheessani

Sun hahmosi häilyy mun unissani

Sun kasvosi säilyy mun kuvissani

Hiljaa lasken seppeleen nukkuvan isäni arkun luo. En turhaan pelkää kuolemaa minutkin myöhemmin luoksesi tuo. Mun veri on sun.
(Neljä Ruusua - Veri )

Perhettäni kohtasi valtava suru kun isäni kirjaimellisesti nukkui pois ensimmäinen päivä syyskuuta. Aivan yllättäin mutta onneksi onnellisessa elämäntilanteessa ja ilman kipuja mutta meitä läheisiä varoittamatta ja aivan liian nuorena. Olen kyllä tässä kolmenkympinkriisin aikana tajunnut oman sekä muiden kuolevaisuuden ja myös henkisesti alkanut valmistautumaan siihen että vanhemmistakin aika jättää joskus. Mutta ajattelin sen olevan vielä pitkä prosessi ja ajankohtainen aikaisintaan kymmenen vuoden päästä. Ja silloinkin se olisi ollut liian aikaisin.

"Tuuli tuule sinne missä isäni on

Leiki hetki hänen hiuksillaan

Kerro rakkauteni, 

kerro kuinka ikävöin

Kerro, häntä ootan yhä vaan"

Äidin soitto sinä sunnuntaiyönä humisee edelleen mielessäni aivan terävänä. Puhelun ajan pysyin kasassa. Tunnistin itsestäni sen hätätilanteessa kuoriutuvan minäni, joka menee jollekkin autopilot-asetukselle. Lohdutin äitiä puhelimessa ja puheeni oli rauhallista. Äänikään ei värähtänyt ja ajatukset pysyivät aivan selvinä ja pystyin toimimaan järkevästi. Puhelun katketessa mies kysyy että "mitä? onko sun pappa kuollut?". Ennen kuin ehdin vastata, autopilotti häviää kuin sitä ei olisi ollutkaan. Kädet alkoivat tärisemään, kyyneleet valuivat poskelle ja sumuverho peitti ajatukset.
"Joo".
Tuli pakottava tarve päästä ulos.

"Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan,

Jotta lähempänä mua ois hän

Pediltäni taivas näkyy, ryhdyin oottamaan,

Että näen tähden lentävän

Sanovat jos jossain huomaa tähdenlennon niin

Toivoa voit'silloin mitä vaan

Yöllä ylös taivaalle mä pyynnön kuiskasin

Kävisipä pian tuulemaan"

Tarvitsin raikasta ilmaa. Ehkä sitä jollain tavalla tuntee olevansa lähempänä toista. Ulkona oli kaunis ja lämmin yö. Istuin kuistilla kesämekossani varmaan tunnin ja pyyhin jatkuvalla syötöllä vieriviä kyyneleitä mekon helmaan. Suru on musertava. Tavallaan olisi halunnut ehtiä hyvästelemään kun taas toisaalta näin lempeän lähdön toivoisi kaikille, ilman kipuja, sairauksia ja laitoshoitoa. Sellaista isäni ei olisi halunnut eikä hän olisi sitä kestänyt. Siksi olenkin tavallaan iloinen että kaikki kävi nukkuessa ja levollisesti ilman mitään kipuja. 

"Tyyni oli eilen yö

Mut kohta kuitenkin

Tuuli henkäisi ja tuntee sain

Joku liikkui lähelläni

Koski poskeain

Tutun käden tunsin ihollain"

Käytiin yöllä hakemassa äiti meille, ettei hänen tarvitse olla yksin. Kun käytiin viimenään nukkumaan ja muutaman tunnin jälkeen pyörittyäni unettomana sängyssä tunsin yhtäkkiä kuin joku olisi pitänyt lämmintä kättä peitolta paljaalla yläselälläni. Käännyin vielä varmuuden vuoksi katsomaan että eihän äiti pitänyt kättään selälläni - ei hän nukkui selkä minua päin. En ole hengellinen enkä usko yliluonnolliseen mutta tässä tilanteessa on lohduttavaa ajatella että se oli isä, joka kävi hyvästelemässä.

"Enkä enää epäillyt

Vaan tiesin, että voin

Niin kuin pieni lapsi nukahtaa

Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on

Ja jalkojemme alla sama maa"

Ensimmäinen viikko menikin aivan sumussa. Yksin olo omassa kotona oli raastavaa hiljaisuutta ja tyhjyyttä. En pystynyt keskittymään mihinkään. Koko elämä tuntui pysähtyneen vaikka muu maailma jatkoi ympärillä elämistä. Naapuri levittää hiekkaa pihalla, lapset pyöräilevät kouluun, samat koiranulkoiluttajat pysähtyvät kusettamaan koiransa samaan lyhtypylvääseen. Ja minä istun hiljaa samssa sohvankulmassa kolmatta tuntia. Pitäisiköhän syödä jotain? Joo, mutta mikään ei maistu. Kaikki tuntui epätodelliselta ja muistot vilkkuivat mielessä sekavana elokuvana. Näin joka yö unia, ei painajaisia vaan kauniita unia, jotka jollain tavalla liittyivät isään.

En ollut yksin enkä yksinäinen, läheisten tuki on ollut korvaamatonta ja on ollut mieletöntä huomata miten paljon välittäviä ihmisiä on ympärillä! Mutta surun koin ja koen edelleen kuitenkin hyvin henkilökohtaisena ja yksin. Yksin, koska minulla ei ole sisaruksia. Maailmassa ei ole toista ihmistä joka tuntisi samanlaista surua kuin minä juuri isääni kohtaan.

Heti ihan alusta asti koin valtavaa tarvetta olla äitini läsnä ja kaipasin kovasti meidän yhteistä aikaa. Meninkin ihan joka päivä kotikotiin äitini luo. Juteltiin, siivottiin, katseltiin valokuvia, juteltiin lisää, itkettiin, hoideltiin asioita ja käytiin kävelyllä. Se että pystyttiin äitin kanssa viettämään monta päivää yhdessä olikin minun kannalta yksi avaintekijä shokista selviytymiseen. 

Pahin shokki on ehkä jo ohi mutta suru ja ikävä edelleen möykkynä rinnassa. Se ei varmasti ikinä unohdu tai katoa kokonaan, mutta hallitsemattomasti silmiini nousevat kyyneleet muuttuvat varmasti joskus vielä vain haikeudeksi ja lopulta hymyksi huulilleni hyvistä muistoita.

Lohduttavinta tässä on se että meillä on perheessä noudatettu sitä että kotoa ei lähdetä tai nukkumaan ei mennä riidoissa - se kun voi olla se viimeinen hetki sen toisen kanssa <3

Biisien sanat:
Jenni Vartiainen - Missä muruseni on
Neljä Ruusua - Veri

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •

SÄNGYN POHJALLE JA SIELTÄ YLÖS

Heippa! Liian kauan viime kerrasta, mutta odottakaapa vain tässä saatte selityksen ':D Kesän tai ehkä tämän vuoden rankimmat kaksi viikkoa ehkä takana. Ehkä projektin täyteinen kesä tai stressi sai vastutuskyvyn katoamaan tai sitten kävi vain yksinkertaisesti h*lvetin huono tuuri. Kolme vaivaa yhdellä kertaa - nice!

Viime viikolla nimittäin palasin töihin kesälomalta ja samana päivänä alkoi kolme päiväinen migreeni, mikä ei hellittänyt millään vasta kuin viikonloppuna kun alkoivat _tiedätte kyllä mitkä_  säestäen jäätävillä alavatsakivuilla. Olo oli kuin teurastetulla koko viikkonlopun.

Eikä siinä vielä kaikka (tämä olisi kyllä jo riittänyt...) lauantaina näin äitiäni Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa ja hän oli aivan flunssainen. Hieman kirosin että olisi jäänyt kotiin, nyt jään ihan varmasti kipeäksi. Yllätys yllätys jo seuraavana päivänä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä heräsinkin hyvin nopeasti iskeneeseen ärhäkkään flunssaan! Tämä viikko siis mennyt kirjaimellisesti sängyn pohjalla. 

 Flunssa iski huonoimpaan aikaan kun kesäilmat palasivat ja tarkoitus oli viikonloppuna yrittää saada kasvimaaprojekti kuntoon. Nyt pitää siis yrittää parantua, kerätä voimia ja palata kasvimaan pariin sitten ehkä ensi viikolla.


Pitää ehdottomasti alkaa taas juoda inkiväärishotteja (ohje täällä*) aamuisin. Ne ovat tyystin jääneet nyt kesän aikana ja asia näköjään kostautui heti.



Hyvää viikonloppua kaikille - muistakaa ottaa kaikki vitamiinit ja inkiväärishotit!

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •

PIHAHAAVEITA 2.0

Hahah nyt kun ollaan saatu kasvihuone ja talonmaalausprojekti pois päiväjärjestyksestä (ja pitäisi vielä tehdä kasvimaa valmiiksi ennen talvea...) ja saatu just ja just on kaikki maalitahrat käsistä pestyä ja mullat kynsien alta niin haaveilen jo uusista jutuista pihalla! ':D



Mutta olen sitä mieltä että aina voi haaveilla. Haaveet on haaveita, ei niiden tarvitse toteutua nyt eikä heti. Ehkä ensi vuonna jos ollenkaan sanoin miehellekin joka pyöritteli silmiä ja käski minun rauhoittua :D Seuraavat pihahaaveet (kasvimaaprojektin lisäksi) koskevat tällä hetkellä kesäkeittiötä ja haluaisin ensi kesäksi meille ns. cutting gardenin!

KESÄKEITTIÖ

Kuva: Anna Kubel

Olen nyt jostain saanut päähäni että haluaisin tuollaisen muuratun tason meidän kesäkeittiöön yhteyteen :D Koko ajatus varmaankin lähti siitä että mies alkoi haaveilla pihalle pizzauunista ja mietittiin että mihin sen uunin sijoittaisi jos sellainen tehdään/hankitaan. Sitten alkoi mieletön surraus päässäni ja sitten keksin sille ratkaisun kun näin Anna Kubelin muuratun kesäkeittiön! Se olisi aivan täydellinen ratkaisu ja tavallaan se kruunaisi koko kesäkeittiön. Siihen voisi muurata paikan niin pizzauunille, kaasugrillille kuin meidän savustimelle. Salaa myös toivoisin myös valokatetta meidän kesäkeittiön yläpuolelle 0:)

CUTTING GARDEN

Kuva: Anna Kubel

Cutting Garden, en tiedä sen suomenkielistä nimeä mutta se on tavallaan sellainen kukkatarha tai kukkaistutus mistä voi käydä poimimassa omat leikkokukat maljakkoon! Tämä on ainakin omassa somekuplassani hyvin suosittua tällä hetkellä ruotsalaisissa blogeissa ja instagrameja mitä seuraan. Pienen kukkatarhan perustamiseen minulla on jo tavallaan suunnitelmat kasvimaalle, joten voipi olla että ensi kesänä minulla on jo jonkinlainen cutting garden täynnä daalioita, kosmoskukkia ja unikoita! :)

Haaveet on haaveita, joskus ne toteutuu ja joskus ei mutta on taas ihana tuntea tämä inspiraation palo itsessä mikä tuntui kadonneen hetkeksi maalausprojektin aikana.

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •

TALONMAALAUSPROJEKTI

Hejsan kaikille! Täällä viettelen viimeistä "lomapäivää" vielä ennen kuin palaan sorvin ääreen. Voi miten nopeasti tämäkin loma taas meni mutta samaan aikaan kun se tuntui pitkältä (tuntuu siis oikeasti että siitä on ikuisuus kun olen viimeeksi ollut töissä) mutta toisaalta se meni niin nopeasti.

Ainahan lomat tietysti menee nopeasti mutta tällä kertaa löydän kyllä todella hyvän syyn sille että tämä loma meni kuin vilahduksena ohi oli tietenkin tämä meidän talonmaalausprojekti. Se aloitettiin jo ennen heinäkuun puoltaväliä ja eilen se oli vihdoinkin ohi ja pensselit heitettiin mäkeen!

Olemme jo monena vuonna puhuttu että talo tarvitsee huonon maalipinnan takia huoltomaalauksen mutta ei sitä saatu aikaiseksi. Tänä vuonna onneksi otettiin niskasta kiinni ja saatiin tämäkin hoidettua!

Tässä kuvia lopputuloksesta näin sateiselta maanantailta :)

Meidän talo on noin 130m2 ja me putsattiin ja maalattiin koko talo lähes tulkoon kahdestaan (yhtä päivää lukuunottamatta kun anoppi oli mukana auttamassa). Näinkin "pienen" talon maalaamiseen meni kuitenkin yllättävän paljon aikaa, yli kuukausi vaikka melkein joka päivä jotain tehtiin. Se hieman yllätti, olin kuvitellut että me hoidettaisiin tämä noin kahdessa viikossa :'D Tosin me myös uusittiin joitain ikkunanpuitteita ja muita listoja, jotka hieman repsottivat, joten se söi tietenkin vähän myös aikaa. 

Maalina käytettiin Tikkurilan Ultra Classic - maali, joka osoittautui ihan nappi valinnaksi (tämä ei ole maksettu mainos vaan tyytyväisen maksaneen asiakkaan suositus)! Maali oli aivan mahtava, se oli tarpeeksi paksua eikä se juurikaan roiskunut tai sotkenut ja mikä parasta se peitti jo yhdellä maalaus kerralla! Maali myöskin kuivui nopeasti ja sitä pysyti sivellä myös reippaalla kädellä ilman että tulisi valuma jälkiä. 

Kuisti on ollut minulle aina sellainen murheenkryyni. En oikein ole osannut sitä ikinä sisustaa. Tämän maalauksen takia tuli tässä samalla hieman siistittyä sitä ja nyt hyvä aika vähän miettiä senkin sisustamista. Vanhasta puusohvasta ei luovuta, koska siinä on mukava istua ilta-auringossa varsinkin keväisin ja sen alla on mukavasti säilytystilaa. Se saikin uuden maalin pintaan ja olen miettinyt että siihen pitäisi ostaa jotkut pehmusteet. Hakusessa olisi vielä löytää jonkinlainen pieni pöytä tai arkku lyhdyille ja kukille sohvan viereen.

Aikamoinen kesä takana siis. Ainakin on tullut oltua ulkona. En kuitenkaan ihan vielä olisi valmis palaamaan arkeen... en ihan vielä :)

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •

HELPPO BANAANILEIPÄ (BANANA BREAD)

~ ** Tämä on osa SUNNUNTAI SAPUSKAA-postaussarjaa. Sunnuntait olen tässä sisustuspainoitteisessa lifestyleblogissa pyhittänyt siis ruualle ja resepteille! ** ~

Minä syön banaanin tarvittaessa vähän minkälaisena vain mutta parhaimmat minusta ovat vähän vielä vihreitä kannasta, sellaiset kiinteät ja napakkakuoriset yksilöt. Miehellä on sama homma. Yleensä hyötykäytön nämä mustemmat yksilöt lähes aina smoothiessa mutta joskus on sellainen tilanne ettei tule smootheja tehtyä niin silloin saattavat banaanit jäädä pöydälle jopa vähän liiankin kauan.

Mutta onneksi löysin taannoin tämän hyvän hävikkiruoka reseptin, sillä mitä mustempi sen parempi banaani on banaanileivässä, eli banana breadissä! Se on sellainen makea leivän muotoinen kakku. Sitä voi syödä ihan sellaisenaan tai esim. myös Nutellan kanssa. Meillä se syödään yleensä sellaisenaan :P 

HELPPO BANAANILEIPÄ ELI BANANA BREAD

100g margariinia

1½ dl sokeria

1 kananmuna

2 banaania (mitä kypsempi sen parempi)

2½ dl vehnäjauhoja

1½ tl leivinjauhetta

½ tl kardemummaa tai piparkakkumaustetta

(korppujauhoja vuoan jauhotukseen)

Vaahdota margariini sekä sokeri sekä vatkaa kananmuna joukkoon.

Murskaa banaanit haarukalla ja sekoita taikinaan.

Lisää lopuksi jauhot ja leivinjauhe ja pyöräytä tasainen taikina

Levitä taikina tasaisesti jauhoitettuun pitkään vuokaan.

Kypsennä 200 asteessa runsas puoli tuntia.

Leipä sopii erinomaisesti kahvin kanssa nautittavaksi!

HUOM!

Tämä resepti joustaa myös hullutteluun ja siihen voi upottaa vaikka mitä kaapinpohjalle jääneitä juttuja, kuten pähkinöitä, manteleita, mantelilastuja, kookoshiutaleita, kuiva hedelmiä, rusinoita ja sokerin voi korvata muilla kaapista löytyvillä sokereilla tai hunajalla jne. Lista on loputon. Tässä leivässä ripottelin manteliruoheen jämät maustekaapista mutta rouheet olisi myös voinut sekoittaa taikinan joukkoon. Osan jauhoistakin olen joskus korvannut esimerkiksi kookosjauhoilla.

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •

IHASTUTTAVA LANKKUPÖYTÄ

Toissapäivänä kun jaoin kuvan meidän olohuoneesta FB-sisustusryhmässä ja lankkupöytä sai osakseen paljon ihastusta havahduin siihen että meidän olohuoneen lankkupöydällä on tänään jo ensimmäinen vuosipäivä ja voisinkin kertoa vähän sen historiasta vuosipäivän kunniaksi.

 

  

Olin siis jo pitkään haaveillut lankkupöydästä olohuoneeseen ja kuolannut Uuden Kuun Emilian pöytää. Jostain syystä vanhojen lankkujen etsiminen oli jotenkin hankalaa eikä sopivia meinannut löytää millään. Ja sain minä hieman miestäkin suostutella ajatukseen - hän ei nimittäin ollut kovin kiinnostunut vaihtamaan sohvapöytiä. Mutta väsytystekniikka taisi toimia :D

Ehdin jo ottaa yhteyttä paikalliseen perinnerakennustarvikemyymälään Roseborgiin mutta juuri oikeanlainen lankku löytyikin sitten yllättäen ihan lähipiiristä! Lankku on varmasti yli satavuotiasta ellei jopa 200 vuotias, kun laskeskelee että riihi varmasti rakennettu yli sata vuotta sitten ja siihen päälle lankuista lasketut vuosirenkaat. Se on aluperin purettu vanhasta riihestä 60-70-luvulla. Tarinan mukaan eräs arkkitehti oli ostanut muut puretut lankut lattiaksi johonkin taloon Loviisassa mutta tämä yksi oli jäänyt jäljelle ja sitä säilytetty siitä saakka. 

Romantisoidusti ajateltuna lankku vissiin odottikin meitä ja kukoistusaikaansa. Meille riitti tämä yksi lankku sillä se oli mahtavasti yli kuusi metriä pitkä ja 30cm leveä, joten siitä saatiin reilun kokoinen sohvapöytä (noin 90cm x 110cm) ja vielä jalat samasta lankusta. Ennen käyttöönottoa lankku putsattiin huolellisesti ja lopuksi pöytä käsiteltiin hyvin kevyesti kuultamaan ruskeaksi.

Se onkin ilahduttanut meitä joka päivä siitä asti. Osa varmasti ilahduksesta on se että se on omin käsin tehty yhdessä miehen kanssa mutta myös lankun historia ja patina herättää itsessä ihastusta <3

Ihastuttavaa torstaita siis kaikille!

SEURAA BLOGIA

• facebook • instagram • bloglovin • blogit.fi  • blogjungle •