Nyt alkaa kyllä jo tuntumaan että eletään vuoden pimeimpiä aikoja. Aamulla on pimeätä ja illalla on pimeätä. Päivälläkin on pimeätä jos yhtään pilviä. Mutta onneksi harmaanpäivien lomassa välillä myös aurinko vielä pilkahtaa. Sain nämä kivat kuvat otettua kun yksi päivä aurinko pilkahti aamulla. Olen jo kauan etsinyt tuollaisia metallisia kynttilänjalkoja ja vihdoin löysin sellaiset! Ne antavat niin kivaa tunnelmaa ja juhlallisuutta kattauksiin ja sopivat erinomaisesti juurikin talven sisustamiseen.
En tiedä onko se tämä pimeys joka vaan saa ajatukset harmaiksi vai onko minulle salakavalasti kesän jälkeen alkanut muodostua jonkinlainen kriisi. Ehkä se olematon kolmenkympinkriisi mitä en juurikaan vielä ole kokenut? En tiedä. Toki koko viime vuosi oli yksi iso kriisi, laittoi suunnitelmia uusiksi, venytti mielenterveyttä ja sai katsomaan elämää ihan uusista näkökulmista. Nyt kun suru alkaa rauhottumaan niin kehitän itselleni uuden kriisin. Tuntuu että elämä on jumissa, olen levoton eikä asiat etene. Tuntuu että kaikkea pitäisi mutta mitään ei saa aikaiseksi. Toisaalta, moniin asioihin en pysty itse edes vaikuttamaan. Ainakaan kovin paljoa. Mielessä on miljoona eikä tiedä mistä aloittaa.
Ehkä pitäisi vaan yrittää relata ja antaa asioiden tapahtua omalla painollaan. Niin vaikeata vaan tällaiselle joka suunnittelee elämäänsä. Ehkä se valo yltää tähänkin pimeyteen vielä joskus.
Kivaa keskiviikkoa! :)
