Toissapäivänä kun jaoin kuvan meidän olohuoneesta FB-sisustusryhmässä ja lankkupöytä sai osakseen paljon ihastusta havahduin siihen että meidän olohuoneen lankkupöydällä on tänään jo ensimmäinen vuosipäivä ja voisinkin kertoa vähän sen historiasta vuosipäivän kunniaksi.
Olin siis jo pitkään haaveillut lankkupöydästä olohuoneeseen ja kuolannut Uuden Kuun Emilian pöytää. Jostain syystä vanhojen lankkujen etsiminen oli jotenkin hankalaa eikä sopivia meinannut löytää millään. Ja sain minä hieman miestäkin suostutella ajatukseen - hän ei nimittäin ollut kovin kiinnostunut vaihtamaan sohvapöytiä. Mutta väsytystekniikka taisi toimia :D
Ehdin jo ottaa yhteyttä paikalliseen perinnerakennustarvikemyymälään Roseborgiin mutta juuri oikeanlainen lankku löytyikin sitten yllättäen ihan lähipiiristä! Lankku on varmasti yli satavuotiasta ellei jopa 200 vuotias, kun laskeskelee että riihi varmasti rakennettu yli sata vuotta sitten ja siihen päälle lankuista lasketut vuosirenkaat. Se on aluperin purettu vanhasta riihestä 60-70-luvulla. Tarinan mukaan eräs arkkitehti oli ostanut muut puretut lankut lattiaksi johonkin taloon Loviisassa mutta tämä yksi oli jäänyt jäljelle ja sitä säilytetty siitä saakka.
Romantisoidusti ajateltuna lankku vissiin odottikin meitä ja kukoistusaikaansa. Meille riitti tämä yksi lankku sillä se oli mahtavasti yli kuusi metriä pitkä ja 30cm leveä, joten siitä saatiin reilun kokoinen sohvapöytä (noin 90cm x 110cm) ja vielä jalat samasta lankusta. Ennen käyttöönottoa lankku putsattiin huolellisesti ja lopuksi pöytä käsiteltiin hyvin kevyesti kuultamaan ruskeaksi.
Se onkin ilahduttanut meitä joka päivä siitä asti. Osa varmasti ilahduksesta on se että se on omin käsin tehty yhdessä miehen kanssa mutta myös lankun historia ja patina herättää itsessä ihastusta <3
Ihastuttavaa torstaita siis kaikille!
SEURAA BLOGIA
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla! :)